Olen ollut aivan pienestä pitäen hidas nukahtaja. Olen kokenut, että minulla on jotenkin ”nopea hermojärjestelmä”. Tämä on ilmeisesti jotain perinnöllistä, koska kahdella siskoillani on aina ollut sama ongelma. Isällä oli tapana lukea meille iltasatua, mutta siinä olikin tekemistä: minulla saattoi mennä kaksikin tuntia valojen sammuttamisesta, ennen kuin nukahdin! Tämä jatkui nuorena ja aikuisena.

 

Tutustuin Alexander-tekniikkaan kauan sitten, suurin piirtein syksyllä 2001. Aloitettuani yksityistunnit nukahtamisongelma katosi ja nukahtamiseen menevä aika lyheni kahdesta tunnista noin 15 minuuttiin. Tämä vaatii minulta hyvin pienen viitseliäisyyden: teen joka ilta ennen nukkumaan menoa noin 15 minuutin ajan aktiivista lepoasentoa, jossa teen tietoista ajatustyötä Alexander-tekniikan tapaan. Minulta on kysytty, voisiko mikään muu menetelmä korvata Alexander-tekniikkaa tässä suhteessa. Olen ajatellut, että ehkä jokin iltameditaatio voisi ajaa saman asian, koska sekin rauhoittaa hermojärjestelmää. Minulla ei kuitenkaan ole ollut syytä kokeilla muuta, koska tämä toimii niin hyvin.

 

Kasvoin hyvin nuorena aika pitkäksi ja kun lopetin kasvamisen 13-vuotiaana, olin luokkani pisin. Minut mitattiin tuolloin 171 cm pitkäksi, mutta opettelin kulkemaan aika kasassa. kun kaverit olivat päätä lyhyempiä. Tämän vuoksi olinkin 20-vuotiaana 169 cm. Minulla olikin aikuistuttuani pahoja ongelmia selän kanssa. Muistan vuosilta 1999 ja 2000 useammankin kortisonipiikin. Harrastin paljon urheilua, enkä voinut ymmärtää, miksi se ei auttanut selkäkipuihin tai kohentanut huonoa ryhtiäni. Alexander-tekniikan myötä selkäkivut ovat kadonneet. Pituuteni on nykyisin 171 cm, koska olen oppinut Alexander-tekniikan avulla lopettamaan selän vetämisen kasaan.

 

Käyn edelleen Alexander-tekniikan yksityistunneilla n 9-10 kertaa vuodessa. Tahti pitää yllä oppimiani asioita. Lisäksi tämä on prosessi, jossa oppii kaiken aikaa lisää.

 

Kirsi Hela 53, juristi